Jokaisen ginin takana on tarina

Muistatko missä olit, kun ginistä tuli kuuminta hottia? Se tapahtui suunnilleen vuosikymmen takaperin. Ginin kaveriksi kaadettiin tonicia baareissa, ravintoloissa ja kotioloissa. Sukelletaan kuitenkin drinkkien sijaan tislauspannuihin.

Ginin tekeminen saattaa vaikuttaa helpolta. Mekin aloitimme tislaamisen kysymällä Googlelta, mitä meidän pitäisi tehdä ja päädyimme lopulta käyttämään 12 kuivattua ja neljää tuoreena tislattua yrttiä. Pullotimme Suomen kesän ja totesimme, että vain tonic puuttuu. Voihan pojat, jos homma olisikin niin simppeli!

Niityltä nesteeksi

Kaikki lähtee kasveista ja yrteistä. Giniä voidaan tislata lähes mistä tahansa. Osa tislaamoista käyttää mitä hullumpi, sen parempi -ajattelutapaa. Silloin saatetaan valita käyttöön vaikkapa jiaogulania tai intialaista pyhää basilikaa. (Niinpä, kerrassaan hullua.) Toisaalta tislaamon maantieteellinen sijainti voi määritellä valmistustavan. Saksassa ginit sisältävät usein nokkosta, kamomillan kukkaa tai orvokkeja. Kaikkia maailman ginejä yhdistää kuitenkin yksi asia: katajanmarja. Gini on saanut nimensäkin katajanmarjasta.

Gini ei ole brittiläinen keksintö, vaikka se yhdistetäänkin usein englantilaiseen juomakulttuuriin. Alunperin ginin juuret ulottuvat Alankomaissa tuotettuun geneveriin (englanniksi juniper, suomeksi kataja). Snapsina nautittu juoma kulkeutui Lontooseen hollantilaisten sotilaiden mukana. Lääkkeeksi tarkoitettua juomaa alettiin käyttää nautintoaineena ja se nousi suuren suosioon 1600-luvun lopulla. Ulkomailta tuodulle alkoholille asetettiin Englannissa tiukat rajoitukset ja maassa avattiin useita tislaamoita vastaamaan kasvaneeseen kysyntään. Giniä valmistettiin huonolaatuisesta viljasta ja se oli halpaa. 1700-luvun alussa giniepidemia aiheutti englantilaisten keskuudessa rappioalkoholismia lähes kulkutaudin lailla. Vuosituhannen loppupuolella tilanne helpotti verotuksen ja teen avulla vaikka eivät englantilaiset kokonaan ginin juontia koskaan lopettaneet.

Mutta siihen ginin valmistukseen! Ennen kuin tislataan, maseroidaan. Se tarkoittaa yrttien uuttamista alkoholiin, toisinaan pitkäänkin. Digeraatio tapahtuu, jos alkoholia kuumennetaan samalla. Jos aromit syntyvät kastelemalla yrttejä alkoholiin, kutsutaan sitä perkolaatioksi. Usein nämä menetelmät yhdistetään.

Katajanmarjojen lisäksi giniin voi uuttaa mitä tahansa. Kokeilemalla voi löytää upeita makuja. Ehkä siitä syystä ginin tislaamisesta on tullut varteenotettava harrastus. Mutta tehdäkseen pullotuksen arvoisen lopputuloksen on kuitenkin mietittävä jo etukäteen, mitä makuja giniin haluaa ja miten ne saa aikaiseksi. Se rajaa lopulta melko paljonkin käytettävissä olevia yrttejä. Miten maut tulevat kehittymään ajan kanssa? Miten lämpö vaikuttaa tisleeseen? Voitko tosiaan pullottaa Suomen kesän?

Makua koivunlehdistä ja tyrnistä

Tiesitkö, että esimerkiksi Hendrick’s Gin saa makunsa yhdestätoista botanikaalista. Tislauksen jälkeen nestettä maustetaan vielä kurkkuesanssilla ja neitoruusulla. Maustaminen jälkikäteen ei ole kielletty, mutta sen takia Hendricksin giniä ei voi kutsua kuivaksi London Dryksi. Siinä kategoriassa kaikki maut pitää nimittäin lisätä ennen tislausprosessin aloittamista. Tässä kuitenkin syy siihen, että valmiista nesteestä voi löytää tuoreen kurkun aromin niin selvästi. 

Toisaalta on tislaamoita, joissa kiinnitetään paljon huomiota ainesosien alkuperään. Ferdinand's Saar on Hendricksin tapaan kuiva gini. Se tulee alueelta, joka tunnetaan Riesling-viinirypäleistään. Valkoviinin ystävä löytänee ginin aromeista jotain tuttua. 

Se juuri on ginin valmistuksessa parasta: paljon sallitaan, mutta läheskään kaikki ei toimi. Jos et tiedä mitä olet tekemässä, sen voi luultavasti maistaa ginissä. Toisaalta, voi käydä niinkin että viisi kaverusta istuu saunaan ja muutaman vuoden päästä päätyvät kysymään Googlelta apua voidakseen tislata Suomen kesän. Googlen opeilla päästiin vauhtiin: täytyi käyttää katajanmarjaa, koska se kuuluu giniin. Muiden ainesosien suhteen rajana oli vain tislaamon takapiha ja lähimetsän anti. Ja sitten oli tietenkin se ruis, josta olemme ihan kaiken päättäneet tislata.